Kuihtuva kesäryijy on eräänlainen mandala.
Kesän 2018 antimista koostuva veistos on synteettisten ja orgaanisten materiaalien välinen vuoropuhelu; maailmaamme kuvastava leikki, joka on syntynyt kahden taiteilijan välisen keskustelun ja heidän yhteen kytkemien materiaalikokeilujen myötä:
Materiaalien jotka antoivat luvan itseään kerätä.
Stadista ja Porvoosta
Sillai et samanlaiset materiaalit samanlaisten kaa, et ne tanssii yhdessä, soittaa yhdessä.
Jos tehää kaikkia erilaisia juttuja jotka sitten kasataan siellä paikanpäällä.
Joo kalanpäitä tähän.
Ja kaikki röökit tähän, ja kortsut, mutta käyttämättömiä kortsuja ei kyllä kehtaa käyttää.
Pölykapseli on liian dominoiva elementti.
Miten ne kalanpäät saa puhtaiksi?
Voikukat on ihania ja lisäksi nää vielä kukkii tässä.
Sillai et se pitää ladata ennen kun sen asentaa.
Horsmiakin voisi repiä maasta,
ja Jättiläispalsamia! Juurineen pitää ottaa.
Viisi tiibettiläistä nyt.
Syödäänkö hernekeittoa?
1. päivä meni ihan ok, sitten tokana päivänä pummin yhden ja ke pummin kolme.
Täällä ois näitä käyttämättömiä juttuja viime projektista.
Tehdäänkö ensi viikonloppuna?
La on menoa, ja su, mut ensi viikonloppuna vois.
No mutta vielä on aikaa.
Just hyvä!!
🙂
