KAHDEKSANKAKSIVIISI

65v juhlavuotensa kunniaksi Turun Ylioppilasteatteri (TYT) tarjoaa festivaalikansalle häikäisevän elämyksen täynnä energiaa ja läsnäoloa. 

2010-luvulla ihminen on vastaanottanut päivän aikana 174 sanomalehdellisen verran informaatiota, 2020-luvulla tahti on vain kiihtynyt. Nykyihmisen keskittymiskyky on kerrallaan 8,25 sekuntia, lyhyempi siis kuin kultakalalla. Keskittymistä ja keskittymättömyyttä tutkiva immersiivinen esityskokonaisuus tarjoaa yleisölle monitaidetta, musiikkia ja yllätyksiä läpi koko festivaaliviikonlopun. Tule, koe ja TUNNE aidosti läsnäoleva ulottuvuus.

Esitystila sijaitsee Taiteen talon toisessa kerroksessa, jonne pääsee esteettömästi pääovilta hissillä.

EIGHTTWOFIVE

For their 65th birthday, Turun Ylioppilasteatteri (TYT) offers a dazzling experience for the festival people, filled with energy and presence.

In the 2010s, humans received information equal to 174 newspapers in one day. In the 2020s, the pace has quickened. Modern human’s concentration time is 8,25 seconds, shorter than goldfish’s. This immersive multidisciplinary performance runs through the entire festival weekend offering theater, music, and surprises while studying concentration and lack of concentration. Come, experience, and FEEL the dimensions of real presence. 

The performance space is located on the second floor of the Taiteen talo, accessible by lift from the main entrance.

Informaatiotulvasta immersiiviseksi teokseksi

KAHDEKSANKAKSIVIISI on Turun Ylioppilasteatterin 65 vuotis juhlavuoden ja ILMIÖn yhteistyö, joka yhdistelee eri taiteen muotoja immersiiviseksi kokonaisuudeksi. Teemana teokselle toimii nykypäivän informaatiotulva. Teoksen voi kokea ainoastaan ILMIÖ festivaaleilla 19.-20.7.2024.

Idea KAHDEKSANKAKSIVIISI produktioon sai alkunsa vuoden 2024 alussa. Idea informaatiotulvaan pureutuvasta teoksesta oli kuitenkin tekeillä päässäni jo pitkään ja koin ohjaajana, että teema muuttuu päivä päivältä entistäkin ajankohtaisemmaksi. Ajankohtaisuus tuntuu olevan iso klisee taidetta tehdessä ja tuntuu, että sana “ajankohtainen” liitetään väkisin jokaiseen teokseen. Kuitenkin tämän teoksen kohdalla olen ohjaajana enemmän kuin varma teeman ajankohtaisuudesta.

Olemme käyneet ystävieni kanssa monia keskusteluja, joissa reflektoimme, millaisia vaikutuksia sosiaalisella medialla on meihin ollut. Jokaista tuntuu yhdistävän ahdistavat kokemukset ala-asteen kiertoviesteistä, sekä pornografisesta materiaalista, jota on lähetetty videoiden ja kuvien muodossa. Jo lapsena altistuu materiaalille jota ei sen ikäisenä kuuluisi nähdä, materiaalille joka jää mieleen aikuisuuteen asti. Tehdessäni taustatutkimusta huomasin, että minä ja ystäväni emme olleet ainoita uhreja tälle ilmiölle. Millaisia vaikutuksia sillä on kun nuoresta pitäen kasvaa puhelin käden jatkeena? Onko ihminen siinä kohtaa, jopa jonkinlainen kyborgi?

Informaatiotulva tarkoittaa liiallista informaation määrää. Nykypäivänä sisäistämme informaatiota puhelimesta, televisiosta, kirjoista, kadunvarsien mainoksista, radiosta ja sosiaalisista tilanteista. Jokainen kokee informaatiotulvan eri tavalla, mutta yhteiskunta ei. Yhteiskunta pyörii suorittamisen ympärillä, yksilöiden tarpeita huomioimatta. Joillekin nykypäivän informaation määrä tuntuu luonnolliselta, kun taas toisille erittäin raskaalta ja kuormittavalta. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Tuntuu, että nykypäivänä on mahdotonta pysyä perässä. Informaatiota tulee kaikkialta mihin katsoo ja ikinä ei voi tietää onko lähde luotettava ja mikä tieto on oikeasti totta. Nykypäivän ihminen käy yhden päivän aikana läpi saman verran informaatiota kun ihminen kävi koko elämänsä aikana 500 vuotta sitten. 

Työryhmää kasatessa tärkeimpänä pointtina ohjaajana pidin nuorten taiteen esille tuomista kaikissa muodoissa. Koen, että nuoret jäävät helposti vanhempien tekijöiden jalkoihin, eivätkä saa ansaitsemaansa tilaa taidekentällä. Tällä teoksella pyrin tuomaan esiin sen intohimon, taitavuuden ja sanavalmiuden jota nuorilla on. Tätä teosta tehdessämme on käyty monia tunteja mielenkiintoisia keskusteluja, sekä ideoiden pallottelua. Lopputuloksessa näkyy koko työryhmän taito pistää itsensä likoon taiteen edessä. 

Aloittaessamme KAHDEKSANKAKSIVIISI projektin toteutusta ILMIÖ festivaaleille, osana Turun ylioppilasteatterin 65 vuotisjuhlaa, aloitimme taustatutkimuksesta. Etsimme tilastoja ja tutkimuksia liittyen tähän yllättävän vähän puhuttuun ilmiöön, kokoajan havahtuen enemmän siihen kuinka puhelimet, internet, some ja teknologia ovat pilanneet aidon ihmiskokemuksen. Internetissä on tottakai myös hyvät puolensa, mutta nykyinen tila ei tunnu ihmiselle luonnolliselta. Tutkimuksetkin ovat todenneet ihmisen keskittymiskyvyn olevan vain 8,25 sekuntia, tehden siitä lyhyemmän kuin kultakalalla. Tämä muutos ihmisten keskittymiskyvyssä on tapahtunut informaatiomäärän ja ärsykkeiden lisäännyttyä.

Teemaa tutkiessamme havahduimme siihen, että kaikki tosiaan meni eniten pieleen painokoneen keksimisen jälkeen, koska ihmisen ei sen myötä tarvinnut enää muistaa kaikkea itse. Informaatiotulvaa on tutkittu jo 1900-luvun lopulta, mutta tilanteen vakavuus ja uhat tuntuvat vakavoituvan vasta nyt. On ollut ilo tutkia aihetta enemmän, koska informaatiotulva on arkipäiväistynyt jokaisen ihmisen kohdalla, eikä siltä voi välttyä.

Työryhmämme on muodostunut pitkälti nuorista teatterin- ja taiteentekijöistä. Ideana oli alusta pitäen luoda kokonaisuus, joka imaisee katsojan sisäänsä ja antaa tunteen aidosta läsnäolosta, jota on vaikea saavuttaa puhelimen kanssa. Teokseemme ei saa ottaa puhelinta mukaan, vaan ne jätetään puhelinparkkiin. Kokonaisuus muodostuu eri tilojen tunnelmasta. Tavoitteenamme on herättää katsojalle elämys, jossa tuntee kaikki aistit ja joka jää elämään muistoihin puhelimen sijasta, herättäen samalla reflektiota katsojan omissa puhelintottumuksissa. 

KAHDEKSANKAKSIVIISI on teatterin keinoja hyödyntävä, immersiivinen ja eri tiloista muodostuva kokonaisuus, joka hyödyntää toteutuksessaan taiteen eri muotoja. Tilat pitävät sisällään näyttelijäntyötä, videotaidetta, tanssia, musiikkia, valokuvia, kuvataidetta, sekä valo- ja äänitaideteokset. Katsoja saa kulkea tilassa vapaasti ja jokainen katsojakokemus tulee olemaan ainoa laatuaan. 

Tämä projekti toimikoon viestinä maailmalle. Jokaisen tulisi miettiä mihin suuntaan maailmamme on puhelimien ja informaatiotulvan myötä menossa. Ihmiset polarisoituvat, löytävät yhteisöjä hyvässä ja pahassa, koukuttuvat ja uupuvat. Kapitalistinen yhteiskuntamme on loputon itseään ruokkiva kehä, joka ei odota ihmistä, jolle informaation määrä on liikaa. Pitää puskea eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Avuksi tähän voisi kenties toimia ruutuajan vähentäminen tai sosiaalisten medioiden poistaminen. Ei ole tervettä katsoa satoja lyhyitä videoita illalla ennen nukkumaanmenoa. Ei ole tervettä, että kenet tahansa voi tavoittaa milloin tahansa.   

Lisää infoa informaatiotulvasta siis KAHDEKSANKAKSIVIISI projektissamme. Tervetuloa!

Kaisa Karlström, ohjaaja ja projektin alullepanija